Meillä tosiaan oli häät 6.2.2016, mitkä alkoikin dramaattisesti. Kaasot ja bestmanit nimittäin kertoivat häävieraille, että pappi on ajanut porokolarin. Papilla kuulemma menisi puolisen tuntia, ja hätävarana vieraille näytettiin video meidän seurustelusta.
Pöh, se mikään seurusteluvideo ollut. Se oli meidän vihkivideo :) (Yritin ladata videon tännekin, mutta jälleen blogger kieltäytyi yhteistyöstä, mur.. pitää kai kokeilla uusiksi joku päivä jollakin eri selaimella)
Kukaan vieraista ei tiennyt että olemme jo menneet naimisiin. Yllätys oli siis melkoinen :) Muutamia onnenkyyneleitäkin taisi vierailla tipahdella poskille. ♥
Häät ovat meille tärkeä juhla. Puhuimme paljon Mikon kanssa siitä, millaiset juhlat haluamme. Häitä on ihana juhlia vieraiden kesken ja arvostamme sitä paljon. Suku ja perhe ovat meille tärkeitä. Emme voisi kuvitellakaan juhlistavamme häitä ilman ystäviä, perhettä ja sukulaisia.
Kun kuitenkin mietimme itse vihkimistä, päädyimme siihen, että se hetki on kauneimmillaan, aidoimmillaan ja parhaimmillaan, kun meitä on siinä vain me kaksi. Mielestämme se hetki kun päätämme olla toistemme kanssa aina ja ikuisesti, on meidän kahden välinen asia. Vain me kaksi. Ei siihen oikeasti tarvitse ketään muita ♥ :)
Me siis karkasimme naimisiin 15.9.2015, kun meille tuli seurustelua täyteen 10 vuotta. Niin ja onhan minun vanhemmat, sekä myös Mikon vanhemmat aikoinaan karanneet naimisiin, joten eiköhän tämä ole samalla meidän "jotain vanhaa" ;) Ai niin, aiempi postaus 10-vuotisjuhlapäivästä löytyy täältä.. mitäs minä silloin kirjoitinkaan? ;)
Hääpäivä oli kaunis. Ihana. Aurinko paistoi ensimmäistä kertaa moneen päivään, oli muistaakseni ollut jopa muutaman viikon sateistakin. Kampauksen teetin paikallisessa kampaamossa ja meikin minulle "10-vuotis seurustelukuvauksiin" teki serkun avopuoliso.
Mikko puki minulle puvun kotona. Kyllä, hän myös nyöritti sen! :D Hieman jännitti hypätä autoon, kun kaikki naapurit olivat hetki sitten tehneet pihalla pihatöitä. Onneksi kukaan ei nähnyt, ja matka kirkolle pääsi alkamaan!
Autossa jännitti; kohta minusta tulee rouva. Oli outoa katsella maisemia ja toivoa, ettei kukaan tuttu sattuisi olemaan kirkon lähettyvillä. Kirkossa meitä odotti pappi, suntio, kanttori ja valokuvaaja. Meillä oli siis todistajat kirkon puolesta.
En ikinä, koskaan unohda sitä hetkeä kun alkumarssimme alkoi soimaan. "Walking in the air" - kuullosti niin kauniilta. Niin ja mikä parasta, koko kirkko oli täysin meitä varten. Menee vieläkin kylmänväreet, kun muistelen sitä hetkeä. Niin ja koska minun vierelläni ei kävellyt ketään, kävelin kauheaa vauhtia Mikon ja poitsun luokse alttarille :`D
Aivan ihana päivä! :) ♥
Kirkko oli Oulujoen kirkko, joka on mielestäni Oulun kaunein kirkko.
Walking in the air ♥
Mikko sytytti kynttilän äitinsä muistolle ♥
Sormusten vaihtaminen.. poitsu pääsi siksi aikaa papin syliin :)
"Saatte suudella morsianta" ♥
The bride
Komea sulhanen ♥
♥
Perhe K.
♥
Lähiaikoina tulossa myös postaus hääjuhlasta kuvineen ^^ Kaikki kuvat on ottanut Mika Saloranta / Valonkorjuu.
Terveisin Jenni ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti